Tällä lennolla oli ainakin kahdenlainen tarkoitus. Ehkä ajoituksen ratkaisi sään lisäksi se, että sisareni Ulla kuoli tasan vuosi sitten äkisti ja yllättäin. Kävin lennola meidän lapsuusmaisemissa pienen koukkauksen. Toinen asia oli saada Konginkankaan ja etenkin Räihän / Mason 4-tien tietöiden valmistumisesta kuvia. Hieman viimeisen asvaltti pintakerroksen veto oli Lekosten eteläpuolella vaiheessa.
Nyt nämä 4-tien rempat onkin minun (kuvailujen) osalta näillä näkymin ohi, jollei moottoritie Vehniä-Hirvaskangas saa rahoitusta. Muuten väli Jyväskylä (Kirri)- Kalaniemi on tallennettuna ilmakuvina niiden rakentamisen vaiheet ja lähtötilanne ennen töiden aloitusta. Niin ja onhan niissä myös nykyisen Hännilänsalmen sillan rakentaminen.
Hyvää loppukesää kaikille!
Kajamalampi
On tuo Äänekosken Sahanmäen alue, kotikontuni v. 1964-71, muuttunut vaikeaksi tunnistaa. Myös sitä seuraava asuinpaikka on raunioina Mannilassa tehdasalueen reunamalla, tai liekö enää raunioitakaan jäljellä.
Kiitos kommentista! Vähitellen vaipuvat historiaan ja muutos on ehkä välttämätön?
Olipa taas hieno maisema lento kanssasi🫣🤗kiitos.
Kiitos kun lähdit kyytiin😊
Olipa taas hieno kuvasarja, suurella kiitoksella mainittu.
Kiitos kommentista!
Kiitos kuvista! Näitä on kiva katella.
Kiitos kommentista! Kiva jos niin on🙂
Kiitos hyvistä kuvista, mielenkiintoista katsella lintu perspektiivistä.
Kiitos, perspektiivi on laaja😊
Kiitos Upi jälleen kerran upeasta matkasta!
Kiitos, kiva kun kelpasi😊
Kyllä on hienoja otoksia, näkee hyvin kuinka ihminen muokkaa luontoa, eikä se aina tunnu ihan järkevältäkään.
Kiitos, ajan rattaissa täytyy yrittää pysyä,vaika välillä vauhti hirvittää.
Kiitos, näitä on mukava katsella. Asun nykyään Konginkankaalla, mistä olen syntyisinkin (en kirkonkylältä). Viisitoista vuotta, 1962 – 77, kasvoin isoksi Koivistonkylällä, joka siis on henkinen kotikyläni. Sen muutoksen näkeminen erityisesti minua koskettaa. Toki asiat muuttuvat sukupolvien myötä, mutta yhä vähemmän siellä silmä tapaa nuoruusajan maisemaa. Oli sitten liikkeellä fyysisesti, tai katsoopa kuvia. Nostalgialla on hyvin vähän tarttumapintaa enää ympäristössä. Varsinkin koulunmäen muutos on jopa sydäntä särkevä: vain neljä vuotta siellä ehdin penkkiä kuluttaa, mutta ne olivat tärkeitä vuosia. Nyt vanhasta on jäljellä vain puukoulu. Ja nyt sen ympäristö on nähtävästi mullin mallin. Tuleeko nurmea vai asfalttia?
Kiitos kommentista!
Muutoksen tuulet puhaltaa Koivistolla voimalla hyvässä ja ”pahassa”.
Kylä on elävä mutta maisema muuttuu hurjasti. Koulusta puheen ollen, jos tulijoita riittää niin sen viereinen pelto on muutaman vuoden päästä taloja täynnä? Siihen on kaavoitus menossa.
Äänekoski pyrkii pysymään hengissä, väestön vähenemisen paineessa ja yrittää imeä asukkaita Jyväskylän suunnalta.
Jos oikein tiedän, niin asuit aikoinaan Lahdentauksentien varrella?
Kiitos Urpo että vielä teit lennon kotiseudun ylitse. Siellä sitä talvisin laskettiin mäkeä Nerun takana ja ongittiin kesällä lammen rannalla. Muikut on edelleen tallella Koivuselän niinkuin Räihänkin puolella. Ikäiseni väki etenkin miehet on jo siirtyneet paremmille pyyntivesille ja nuoremmat elävät ja kalastavat omalla tavallaan .Ilmassakin nopelmmat liikkuvat Horneteilla .Se on tätä levotonta nykyaikaa. Kiitos Urpo vielä kerran kaikista kotiseudun kuvauksistasi. Ne tuovat elävänä mieleen lapsuusajan joka oli sitä elämän parasta aikaa. Terveisin ML
Kiitos kommentista! Sinä oletkin pykälän vanhempaa ikäpolvea kuin pikkuveljesi, joiden kanssa rymyttiin lähimetsät ja järvet. Monet suksetkin katkaistiin Neruntauksen mäessä. Joskus pudottiin Nerussa jäihin, mutta tiedät syyn miksi siitä ei Mäkelässä kerrottu.
Muikunpyytäjät on vähentyneet ihan olemattomiin, sinä harvoja jotka vielä homman taitaa.
Hyvää kesänjatkoa sinulle ja minun lennot jatkuu, kun , jos terveys myöden antaa?
Suuret kiitokset jälleen LENTÄJÄN NÄKÖKULMASTA kuvista.
Näitä on aina mielnkiintoista katsella.
Kiitos kommentista!
Oli taas hyvät kuvat.
Kiitos kommentista!