Tämän reitin lentäminen Sevettijärveltä Nuorgamiin on ollut haaveenani jo jonkin aikaa. Reitti kulki Galdoaivin, tai suomalaisittain Kaldoaivin erämaan itäistä laitaa, seuraillen kelkkareittiä Norjan rajaa tuntumassa. Talviaika valikoitui lennolle siksi että jos trikeen olisi tullut vaikka kone rikko, oli moottorikelkka turvana. Kelkan reessä kulki tarvittavat varusteet ja polttoaineet. Koska kelit suosi retkeä, tulimme takaisin Sevettijärvelle samaa reittiä noudattaen. Sopivaa säätä odoteltiin Maaliskuun alusta asti, ja vihdoin sellainen tuli Huhtikuun viimeisellä viikolla. Kelkan kuljettajana toimi Roineen Hannu Jyväskylästä, kiitokset Hannulle seurasta!
Kommentit (16 kpl)
Eine
3.5.2017 klo 23:19
Ja se tietää ken lappiin on kulkeutunut outo tenho on pohjolan mailla…….,on mitä kiikkutuolissa muistella.
Mauno Voutilainen
4.5.2017 klo 14:30
Jännä reissu ollut. Olisipa Hankasalmen syrjäisillä tienoilla myös mahdollisuus melkoisiin reissuihin. On siellä monella kyydillä kuljettu. Ei ilmassa vielä kuin kerran, suksilla Armisveden jäältä.
Verokarhunpoika
4.5.2017 klo 22:27
Hienoja kuvia ja mukava, että kerrot missä mennään. Voin melkeinmkuvitella miltä tuntuisi tuollainen matka. Norjaan tekisi minunkin mieleni. Ehkäpä se onnistaa ensi kesänä.
Terkkuja!
Elli
5.5.2017 klo 09:45
Hienot kuvat, kyllä tuki mieleen, jospa pääsisi sinne , ilmaan katsomaan maisemia!
Vastaa
Ari
15.5.2017 klo 18:07
Mukava tarina, kiitos!
Joutenkulkija jostakin
15.5.2017 klo 19:19
Kiitos Unskille ja Hanskille mukavasta seurasta Tsaarajärvellä! Kiitos kuvista. On upeata nähdä vaellusmaisemat lintuperspektiivistä.
Pauli Planting
15.5.2017 klo 19:56
Kerran eläessä, upea tarina.
Juha Kanniainen
15.5.2017 klo 20:39
Hieno reissu näyttää olleen teilläkin, kuten meilläkin!
terv. Ne ahkionvetäjät
Upi
16.5.2017 klo 09:04
Kiiiitos tämän Kaldoaivi jutun, kuin myös kaikille aiempien juttujen kommenteista! Kiva huomata että muutkin (”Jouten kulkija” ja ”ahkion vetäjä”) fiilistelee omien reissujensa muistoissa tuolla Kaldoaivin maisemissa. Olisi kiva lukea teidänkin kokemuksista omilta retkiltänne.
asemanheikki
16.5.2017 klo 20:05
kuvat ovat kerralla komeita. kulkeminen noilla vehkeillä on joutusaa ja kevyttä.
maastot ovat tuttuja. hiiheltiin niitä 50-60 vuosien aikana.
kateltiin rajaliikenteen perrään.
Nästi
16.5.2017 klo 20:20
Olipa kauniita kuvia. Kyllä meillä on kaunis maa.
paikallinen
17.5.2017 klo 08:26
Hienoja kuvia. Saanen kuitenkin epäillä etteivät ole naalin jälkiä vaan ketun. Tiettävästi yksi naalihavainto ollut tänä talvena Kaldooaivilta mutta eri paikasta.
Upi
17.5.2017 klo 09:09
En epäile paikallisen tietämystä ja voi olla juuri niin kuten arvelet, mutta en havainnut ketulle tyypillistä nauhamaista askellusta jälkiä seuratessani. Kettukin kyllä nähtiin seuraavana päivänä lähempänä Sevettijärveä, Iso-Silislompolon lähellä.
Reijo Korhonen
17.5.2017 klo 09:50
Moi Upi
Ihailen Upi sinun palavaa intohimoa toteuttaa haluamasi .Olisi yhteiskunnallinen teko,voima juurruttaa tuo sinun tapa toimia meihin tavallisiin lähimmäisiin .Kuinka tekemällä ,elämä voi muuttua merkitykselliseksi.
Olli
26.5.2017 klo 06:10
Kerrankin kuivia ja tarinoita ilman sellaista kuksa ja poronkäristys hömppää.
Upi
4.7.2017 klo 07:46
Hieman viiveellä kiitokset kommenteistanne Reijo ja Olli. Reijon sanat nostaa melkein punan poskille:) ja Ollin ajatukset voin hyvin ymmärtää.