Lentäjän näkökulmasta

Lentäjän Näkökulmasta

Urpo Minkkinen

Talvinen lentoretki maailman syrjäisimpään kirjastoon Lemmenjoelta

Lemmenjoen kultamaille on ollut haaveena lentää sopivan tilaisuuden tullen, ja nyt avautui sopiva sääikkuna 8.4 alkaen. Edellisenä päivänä ajoin Äänekoskelta n.12 tunnin rupeaman kohti unelmaa:)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Karhu-Korhosen_kirjasto

Lennolle varustauduin siten, että tarvittaessa majoitun teltassa. Menoreitille tuli matkaa noin 40km ja paluureitti noin 30km.Kun kirjastolla ei ollut tungosta, nukuin lukusalin lattialla. Kuvia on ehkäpä turhankin paljon postauksessa, mutta maisemat oli tuossa säässä vaan niin hienot. Kullankaivajien valtauksia en ole kuviin nimennyt, ettei tule sanomista 🙂 Palattuani retkeltä sain Ahkun tuvalla hyvää palvelua ja sauna oli erikoisen makea reissun jälkeen. 
Seuraava postaus onkin Utsjoki-Tenojoki lennolta, mutta siihen palataan tuonnenpana.

Hyvää kevättä kaikille!

Lapin-Kansa tiesi jo 2011, että syrjässä kirjasto on. Lehtileike kirjaston seinältä kuvattuna.
Suuntaa antava lentoreitti kartalle piirrettynä.
Menopäivän jälkeisen yön olin Inarin Siidan parkissa, noin 12 tunnin ajon jälkeen.
8.4. 2021 Jurgulahden Ahkuntuvalla valmistautumassa tuntureille lähtöön.
Valmiina lentoon klo 9.30. Jurgulahden jäällä Lemmenjoella.
Irti maasta (jäästä).
Siitä avautuu Lemmenjoen reitti. Vasemmalla näkyy Joenkielinen tunturi. Suuntaan sen yli, vaikka varsinaiset kultamaat on joen oikealla puolella.
Joenkielinen.
Joenkielisen huipulle on Ahkuntuvalta hoidettu latu.
Seuraavaksi käyn huiputtamassa Viipustunturit, vasemmalla kauimmaiset huiput.
Oikealla Ravadasjoen yhtyminen Lemmenjokeen.
Ravadas. Oikealla tunturit jonne suuntaan yökylään.
Koski kohisee melkein vedettömänä:)
.
Hienot kuviot on tuuli lumeen tehnyt.
Viipuksen huippuja.
Tässä huiputan Morgam-Viipustunturin läpilaskulla.
Porot Viipuksen rinteellä.
.
Viipuksen rinnettä ja Lemmenjoen uoma suuntaan, jos äsken tulin.
Tästä lähden Lemmenjoen yli kultaisille maille.
Vilkaisu Lemmenjoen uomia latvavesille.
Tässä lennän Morganmaraksen kohdilla. Kuvassa vasemmalla Petronellan kukkuloista toinen.
Kämppiä ilmaantuu näkyviin tämän tästä.
.
Morgamojan kultala.
.
.
Lisää kämppiä.
Näkymää lännen suuntaan.
Martin Iiskon palo, tämä lähes puuton huippu. Siinä sijaitsee Karhu Korhosen sivukirjasto.
Siinä sivukirjasto lumen syleilyssä.
Täällä sivukirjaston lähellä tehdään koneellista kullankaivua, tai on tehty.
.
.
.
Oikealla Petronellan kukkuloiden kuvetta.
.
.
Tästä Aitavaaran yli lähden nousemaan pääkirjastolle.
.
Nyt tulen Palmrootinojalle. Oikealla Gaskoaivi ja vasemmalla Jäkäläpään kuvetta.
.
.
Jäkälä-äytsi.
Palmrootinojan kämppiä ja kaivantoja.
Jäkäläpään ylätasannetta ja kirjasto näkyy jo pienenä.
.
.
Gaskoaivin Pihlajakuru.
Josko jo malttaisin mennä laskuun ja tutustumaan kirjastoon.
Siinä se on, kauan haaveiltu kohde:)
Aurinko paistaa joskus risukasaankin, sanoo sananlasku:)
.
Lentokentän tuuliviiri jämerää tekoa.
Korkeakultturia, minähän pidän tästä:)
Konttorin puoli.
.
Rakennuksen toisessa päässä varsinainen kirjasto.
.
Minäkin vei yhden kirjan lainattavaksi. Topi Pentikäisen (Pentik) lahjoittaman omasta elämästään kertovan kirjan, jonka kuvitukseen olen osallistunut.
.
Hetken ihmettelyn jälkeen läksin hiihtelemään, koska hanget kantoi sopivasti. Tässä kettu vipeltänyt. Jäljet loppuu kuin olisi puuhun kiivennyt:)
Riekkojen jälkiä näkyy jonkin verran.
Laskeuduin Ravadasjoen varrelle noin 2km päähän ja noin 200m kirjastoa alemmaksi. Täältä nappasin savusaunan kiukaaseen yhden kiven ja vettä pulloon.
Kun olin palannut hiihtämästä, niin paloi mieli lentämään ja kuvailemaan maisemia ennen auringon laskua.
Tuuli oli voimistunut iltaa kohti, joten siipi piti lumella painottaa starttia varten.
.
.
Inarissa sataa, mutta minä lennän v-tyylillä:)
.
.
Lähinpänä Morganmaras, sitten Gaskoaivi ja seuraavana Jäkäläpää kirjastoineen. Oikealla enne tunturirypästä Ravadasojan laakso.
.
.
Ravadas virtaa mutkaisena. Taustalla mm. Maarestunturit.
Ei paha.
”Kotikulmilla”
Palmrootin oja ja Jäkälä-äytsi.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
.
Nyt olen Korhosenojan maisemissa.
.
Taustalla Jäkäläpään huippu.
.
.
.
Aika palata kortteerille.
.
.
Kännykän akulle lisää virtaa, että herättää minut aamulla klo5.
Iltatoimet.
.
9.4.2021 klo 5.15. Pakkasta kymmenkunta ja kylmä tuuli.
Kone suostui käynnistyä, joten valmistaudun lennolle Ahkuntuvalle.
Kello 6 valmiina lähtöön.
Sinne jäi Karhu-Korhosen kirjasto.
Paluumatkan teen Ravadasojan itäpuolitse.
Taaimmainen huippu Kutsuvannonpää. Taustalla Norjan vuoristoa.
Rahapesoaivi.
Lennän tuonne aurinkoon:) Lemmenjoen takana Joenkielisentunturi.
Vilkaisu Lemmenjoen yläjuoksulle Viipustunturien suuntaan.
Lemmenjoki ja tuntureita lounaan suuntaan.
Saavun Jurgulahdelle. Auringon suunnalla Inari, Kuivajärvi ja Menesjärvi.
Jurgulahti oikealla, vasemmalla kauimmainen järvi on Paadari.
Jurgulahti ja oikealla alhaalla pelto, johon lensin reppukoneella muutama vuosi sitten Kaamasesta.
Päätän tämän raportin tähän kuvaan kiitollisin mielin.

Kommentit (14 kpl)

Timo
17.4.2021 klo 08:25
On kauniita maisemat.

Urpo Upi Minkkinen
17.4.2021 klo 14:25
Kauniita on ja koneellinen kaivuu siellä on jo loppunut, maisemoinnit menossa.

Ulla
17.4.2021 klo 11:52
Kiitos, olipa taas niin hienoja kuvia!

Urpo Upi Minkkinen
17.4.2021 klo 14:25
Kiitos, noista maisemista ei edes Urpo saa rumia kuvia:)

Erkki Virtanen
17.4.2021 klo 12:06
Poikkesimme kerran pohjoisen reissulla Ahkun tuvalla. Ensin olimme ainoat asiakkaat, mutta vähän ajan päästä tuli kaksi muutakin ja kuinka ollakaan, tutttu pariskunta kotipaikkakunnalta melkein naapurista. Suomi on pieni.
Muuten, muistithan käyttää maskia kirjastossa.

Urpo Upi Minkkinen
17.4.2021 klo 14:28
Nyt oli Ahkulla aika hiljaista koronan takia. Maski oli mukana, mutta en muistanut edes kuvaa se päässä kirjastolla ottaa.

Juha
17.4.2021 klo 13:12
Kiitos upi , oli taas mielenkiintoisia kuvia.

Urpo Upi Minkkinen
17.4.2021 klo 14:29
Kiitos Juha, mielenkiintoinen reissu oli!

Liisun sisko Lettu
22.4.2021 klo 11:40
Kiitos taas, pääsimme ihailemaan lumista Lappia sinun kauttasi. Tuo kirjastokin on loistava idea. Covid viimein hellittää täällä Englannissakin ja kaupat aukesivat 12.4. Hyvää kevättä.

Urpo Upi Minkkinen
22.4.2021 klo 22:13
Luminen tunturi on varmaankin teidän maisemasta suuresti poikkeava näkymä:)Kirjasto on kyllä erikoinen kohde ja osoittaa tekijöiltä hyvää huumoria.
Korona osoittaa hiipumisen merkkejä myös täällä, joten kesää päästään ehkä viettämään vapaammin?

Hyvää kevättä myös sinne teille!

IlmoY
25.4.2021 klo 10:15
Ompahan ollut hieno seikkalu !
Parasta toimintaa tuollaisella ”härvelillä”. Varustelussa ja tavaroiden pakkaamisessa näkyy kokemuksen tuoma jälki.

Urpo Upi Minkkinen
25.4.2021 klo 13:00
Olihan se kiva reissu! Tuo härveli soveltuu hyvin retkeilyyn ja uusia retkiä on tulevalle talvelle suunnittelussa.
Säät sitten määrää että voiko niitä toteuttaa.

Mullis’
25.9.2022 klo 18:56
Hei Upi.
Fiinit kuvat yläilmoista ja hieno reppureissu sinulla.
Ihan vain oikaisuna tai tarkennuksena; ei ne Karhu-Korhosen kirjastot (kulttuurikeskus ja Martiniiskonpalon sivukirjasto) sinänsä ole mitään huumoria.
Kullankaivajat olivat kultaryntäyksen ja hiljaisten vuosien aikaan (1945 – 1970) kirjallisuuden suurkuluttajia, koska ei ollut tv:tä, nettiä tai tsättiä.
Kirjastot perustettiin vuonna 2002 oululaisen kultasepän Janne Kanniston aloitteesta elinkautisen kullankaivajan Yrjö ”Karhu” Korhosen 80-vuotislahjaksi.
Yrjö vietti lukuisia vuosia Lemmenjoen Jäkälä-äytsillä ympärivuotisesti kultaa kaivaen, kalastellen ja metsästellen. Ja kirjoja lukien.

t. Kullankaivaja Palmroothinojan latvojen latvalta

Urpo Upi Minkkinen
25.9.2022 klo 21:53
Kiitos kommentistasi ja kirjastojen historian kertauksesta. Luin ko. postauksen ja tutkin missä olin kirjastot laittanut ”huumoriksi”.
Mainintani ”korkeataiteesta” on kömpelö ilmaisu tunturin huipulla olevasta kohteesta. Korkeataidetta parhaimmillaan.
Arvostan noita paikkoja ja historiaa!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Scroll to Top